¤MikkoOnali¤ uutisia

1.2/2015

Erään koulun taholta haluttiin haastetella ja alla vastauksia kysymyksiin.

Kerro nopeasti faktoja mitä et ole paljastanut sivuilla olevassa esittelyssä?

Oon melko kova kahvinkittaaja, mut oon vähentäny sitä. Vajaa 10 vuotta sit join 3 litraa kahvii päivässä, mut nyt ei mee ku reilu litra. Ja yllättäen oon vähintäänkin kerran viikossa venytelly. Sitä on ollu pakko tehä, koska en pysy muuten kasassa sitäkään
vähää mitä nyt. Tosiaan sekin vielä, et mulla on nyt musta kissa. En oo eläny koskaan semmosta elämänvaihetta, etteikö mulla olis omaa kissaa. Toi kissa on vähintäänkin yhtä mieleinen, jos olis Bengalilainen.

Minkälaista mediaa seuraat?

Päivittäisii rutiineihin painetusta mediasta kuuluu vaa Hesarin ja Maaseudun Tulevaisuuden selailu. Mikäli historiallisetkin teokset laskee ni MP1-lehtiä ja Vauhdin Maailmaakin on 80-90-luvulta on melkeenpä kaikki ilmestyneet numerot. Aikasempia&uudempiakin painoksia löytyy. Niitä tulee luettua aina kun alkaa unohtuu sen aikaset asiat tai on tylsää.

Netti on kuitenki se kaikkein tärkein juttu. Saan sieltä kaiken tarvitsemani tiedon nopeesti. Pääosin saan kavereiden kautta hyviä linkkejä ja urheilu on luonnollisesti se kaikkein mielenkiintosin aihe. Mulla on aika suppee sektori, mistä oon kiinnostunu niin en jaksa lähtee selailee kaikkia mahdollisia uutissivuja päivittäin.

Mitkä jutut noissa vanhoissa lehdissä on jäänyt parhaiten mieleen?

Tosi paljonkin. Erityisesti kuitenkin kaikki ne jutut missä vilahtaa Ismo Vehkonen. Iskistä ehkä mieleenpainuvin juttu on varmaan se kun siitä oli tosi iso juttu Vauhdin Maailmassa vuonna 85. Siinä se vetää tosi tyylikkäästi Hondan piikillä!

Mikä työkoneissa viehättää, koska kädet on aina rasvassa?

No ne on ollu aina tosi mielenkiintosia. Sillon kun olin iha nappula, ni yks Stenroosin Seppo kävi aina välillä huoltaa meillä koneita. Se oli iso juttu kun näin, et se tulee käymää.Toi koneiden huolto oli jopa niin mielenkiintosta, ettei fillarill ajokaa menny sen edelle vaan suuntasin ennemmi hallii ku fillarilla ruovittelee. Huoltohommissa oli seki mielenkiintosta, et siinä tuli aina joku sellanen ohjelmanumero, et siinä piti ratkasta joku ongelma. Seppo oli just niihi ongelmien ratkasuu aika taituri. Se kyl tasan tarkkaa ties mitä tekee ja kun se sano, et näin se homma pelaa, ni se tosiaa pelas. Kerran se teki rälläkkämadalluksen koneremontissa Fordin mäntiin, siis traktoriin. Joku juttu tuli, et myytii väärät männät, ni ei voinu odotella uusia hilppeitä, koska koneen piti olla nopeesti toiminnassa. Sillä on nyt ajettu tuhansia tunteja ja vieläki se traktori on selvinny ilman koneremonttia. Just tollasia juttuja kun se duunaili, ni ei loppunu kiinnostus!

Mikä tekee sinut iloiseksi?

Hyvien kavereiden näkeminen. Niin ja tietysti se, että jotain on jeesannut ja näkee onnistumisen. Ihan pikku jutuillakin voi saada -esimerkiksi kiitetään, ni onhan se siisti juttu.

Missä olet hyvä? Missä olit vahvimmillasi ajaessa?

Ainakin siinä, et jos joku kiinnostaa ni jaksan uhrata siihe tosi paljon aikaa.

Ponnistuvoima on ollu kohillaa, vaikka nykäsmäiset suoritukset onkin ollu aina kaukana. Tänä päivänä en kuitenkaa enää rikkos omaa ennätystäni. mut joka tapauksessa iha kelpo tulos kuitenki vielä tänä päivänäki pitäs saada aikaseks.

Sillon kun ajoin ni pellolla, tosi pehmeessä lumispoorissa ja sopivan teknisellä hiekkapätkällä olin parhaimmillani.
Lähdöissä olin kans aika hyvä. Siinä en antanu periks senttiäkää, mut en kyl hirveesti päässy niitä lähtöjäkää tekee, koska ajot jäi nii vähiin tunteihi.

Ja kyl joskus laitoin aika hyvää tahtia puuntaimiakin. Testausmielessä tein mukavan helteisenä kesäpäivänä kesken työpäivän 3,5h vähä rivakammin ja kuusentaimia oli maassa 1500. Huippukesinä paukutin jotain 370 taimen tuntivauhtia ja huonoimpiinkin paikkoihin 300 vauhtia, joten en nyt tiedä onko se nii hirveen kova tulos. Noi työmaat tarkasti sillonen pomo Lehtis Pekka, joten en kuitenkaa laadusta tinkiny, koska yhtäkää työmaata en paikkaillu.

Missä on kehittämisen varaa?

Heti ainakin tulee mieleen, et metsätaloutee liittyvissä jutuissa. Sit kielitaitoa pitäs saada parannettua. Siinä sitä sarkaa onkin. En oo koskaa ollu mikää
hyvä muussa ku sanakokeissa. Tuun kuitenki toimee Englannilla ja kai Ruotsillakin. Sillee iha mielenkiintone juttu, ettei mulla oo mikää loistava kielitaito, vaikka seuraan kuitenki pääosin vaa ulkomaisia medioita netistä. Karkeesti sanoen 90% linkeistä mitä kavereiden kautta saan on englanniks 90%, 6% ruotsiks, 3% norjaks ja 1% vaan suomeks.

Miten pukeudut mieluiten?

Siistit farkut on ainaki oltava ja sit joku hyvä t-paita. Oon aina ollu vähä sellane, et ostan mieluummin kalliita ja sit pidän niitä tosi pitkää. Vaatteiden pitää myös olla sellaset, että niillä erottuu massasta.

Keneen luotat ulkonäöllisissä asioissa?

Vaatteita en oo kovinkaa paljoa viime aikoina hankkinu, mut Dirtti Shopista joskus tullu jotaki hankittuu ja sit hienompia vaatteita Norjasta kiidätelty. Viimeks tais tulla Freegunilta vaatetta, koska en niistä joutunu kauheita pulittaa ni ne kelpas enemmän ku hyvin. Mullahan on ollu se tyyli aina, etten maksa täyttä hintaa kun äärimmäisen harvoin ja mieluiten haluun ilmasiks!
Sit hiuksia en haluu tosiaakaa turmeltavan. Pääkaupunkiseudulla Alisa ja Essi on takuuvarma valinta. Muille en siellä suuntaa! Mut viimemmäks on laitellu yks Mari, koska ollu helpompi asioida aikataulujen vuoks Joutsassa ja silläkin ne saksat pysyy käsissä.

Mitä inhoat?

Inhoon ylikaiken on hoitamaton metsää ja toimimattomattomia työkaluja. Enkä kyllä sairaslomastakaa tykkää, koska aina pitää olla toimintaa.

Miksi kiinnostuit moottoripyöristä?

Oisko ollu eka päitsi jo vuonna -89 mitä kävin kattoo, mut sitä aikasemminki olin kiinnostunu lajista. Sillon olin jo tosi kiinnostunu kun Iski oli ajamassa voitosta päitsillä 1992. Oisin ollu valmis jättää Lapin reissunki välii iha sen takia, et Päitsi oli siihen aikaan. Se harmittaa vieläkin kun joutu kattoo telkkarista, et se painaa tukka putkella ja mä vaa saan lasketella jossain Ylläksellä. Olin siihen aikaan kuitenkin tosi innostunu tosta laskettelustakin, mut sekin oli pien juttun moottoripyörien rinnalla. Sit serkkukin ajo noihi aikoihi vielä crossii ja samoin omalta kylältä muun muassa Järvisen Jukka, sekä Paalasen Heikki. Varmaan toi Heikki anto sit iha viimesen silauksen kun kävin joskus isän kanssa sen metallipajalla. Se anto meinaa sillon mulle Tacklan kuvaston ja siinä oli muistaakseni just Iski. Harmillisesti sit johonki lehtileikevihkoo piti esite silputa ja vihko on jo tainnu hukkuu.

Mitäs muuta lapsuutes sit kuulu kun yli-intoileminen pyöristä?

Laskettelin, pelasin futista, hiihdin kilpaa ja kävin yleisurheilukisoissa. Ennen kaikkea kuitenki ajoin fillarilla. Joskus -92 sain ekan maastopyörän ja sillon sillä ajaminen vei päivässä monta tuntia. Otin vielä mallia just muun muassa Iskistä ja muutamista jenkeistä ketkä veti hyppyreissä enemmän kun nätisti! Jokunen arpi noistakin ajoista taitaa näkyä. Urheilujuttuen lisäks otin myös mallia sen Stenroosin Sepon jutuista ja niitä piti testailla käytännössä sit ajankuluks. Olin jotain 5 vuotta kun päätin, että koitetaas vähä kui ladon ovet nousee saranoiltaa ja niinhän ne sit nous. Toi saranoilta nostelu kun oli liika helppoa, ni suuntasin hallii ja väänsin ominlla käsivoimilla rautakangen mutkalle. Oli mulla sit niitä niin kutsuttuja normaalejakin harrastuksia eli kävin muun muassa mummon kanssa säännölisesti kalassa.

Sinusta on saanut kuvan, että kaikki liikunta on kivaa?

No ei nyt kuitenkaa. Joku telinevoimistelu ni ei kiitos. En tiedä onks se
ees urheilua, mut keilaustakaa en lähtis kyl harrastelee.

Mitkä ovat/olivat suosikkiaineita koulussa?

Liikunta luonnollisesti, mut matikka on ollu varmaa se kaikkee mielenkiintosin perusaineista.
Hätänen opettaja repi jopa yks kaunis päivä sivutki kirjasta, koska olin laskenu liikaa tehtäviä.
Toi tapahtu ekalla tai tokalla.

Paras koulumuistosi?

Varmaa ala-asteella se, et Tervalan Yrjö touhus hienoja luokkaretkiä. Se oli sitä aikaa
kun 1-6lk ajo narisematta 30km johokki fillareilla semmosille retkille.

Tai oikeastaa luokkaretkienkin ohi menee muisto perinteisentyylin hiihtokisoista. Ne pidettii Pärnämäessä ja kävin 5-luokkaa, mut se sarja oli yhdistetty myös 6-luokkalaisiin. Joku episodi oli heti alkuusa siinä, koska ei päästy lähtee ajoissa koululta eli oltii myöhässä upealla kisastadionilla keskellä ei mitään! Siinä sit kun otin välineitä pois kärrystä huomasin, et mullaha on hajonnu sompaki kuljetuksen aikana. No sillä sauvalla sit lähdettii starttiviivalle ja siinä joku opettaja kerto reitistä, et teillä saa vetää luisteluhiihtoo ja sit ku tulee sellanen kohta missä latu-ura haarautuu, ni vedät siitä oikeelle. No sit hiihtäessä ku tulin risteyskohtaa ni vedin kuitekin pitkäks jostai syystä ja ei muuta ku takasin. Maalii sit kuitenki selvisin, vaikka OP:n venyny pipokin meinas haitata näkyvyyttä. Taisin sit olla kuitenki 4. koko kisassa tai jotai sen suuntasta eli vakiosijoitus mulle. Kovimman mylläkän aiheutti kisan voitto! Kultaa napannu Marko Aaltonen nimittäin veti huhujen mukaan luisteluhiihtoa vähän muuallakin. Mua se ei sillee haitannu oli asia niin tai näin, koska tiesin, etten sille ois pärjänny hyvänäkää päivänä, mut sit oli yks kova hiihtoniilo Joutsan kylältä ketä korpes. Saaren Juho uusilla Atomiceillään meinaa ei oikee ollu mielissää voiton karatessa käsistä ja käytii sen kanssa kattooki oliko siellä luistelujälkiä. Kyllähän siellä oli jotai, mut ei kai se Juhokaa sit siitä mihkää sen koommin lähteny protestia tekee. Voit vaa kuvitella miten on kihissy aivoissa kun itellä on uudet Atomicit ja toinen ottaa voiton jollai Järvisen suksenräyskillä. Ton kisan jälkee Marko tais laittaa sukset uunii, koska en muista sen hiihtäneen ton kisan jälkee. Se ajo motocrossiaki, mut sillä ei sekää homma menny ihan putkee. Kerran se lähti Karhulaa C/C 80-luokkaa ja kone lojahti jo lämmittelyssä ja sit vuosia sen jälkee se oli treenannu oikee tosissaa johonki kisaa, mut ei se selvinny sinnekää kun tuli taas teknisiä ongelmia vanhaan Kawaan. Sillä meni nii pahasti hermot vanhojen pyörien kanssa, et se myi kaikki vermeensä! Viime aikoina tainnu jossai lehessäki olla sen komeeks laittama Hayabusa, et on se sit jossai onnistunutki hyvin!

Lukiosta sit kaiken takana on Keijo K! Moniaki siistejä juttuja tapahtu sen tunneilla Joutsan lukiossa. Mut kerrotaa vaa yks niistä. Sain matikan preliminäärissä, mikä valmistelee yo-kokeisiin, i-arvosanan eli tasan 4. Eli varmaa melko ihmeissää ollu kun aikasemmista kokeista olin saanu iha hyviä numeroita. No toisaalta ei mulla ollu kyl laskintakaa siinä kokeessa, mut ei se sit sitä vissii hoksannu. Loppuje lopuks se tais olla iha positiivinen yllätys sille, et sain muistaakseni M eli 8 siitä virallisesta yo-kokeesta. Itelle ei kyllä oikee maistunu toi arvosana kun vedin pari kolme ekaa helppoo tehtävää nollille.

Mieleenpainuvin muisto työlämästä?

No heti ekana tulee mielee ainaki se, et Paalasen Heikki otti mut kesätöihin metallipajaasa. En ees muista monenako kesänä siellä olin, mut tosi monena. Taisin olla 7lk jälkee ekan kerran siellä töissä. Siinä oli muuten raaka sälli. Tuli kuka tahansa hallille ni Heikillä oli työhaalarit niskassa. Juttu juonsi siihen, että jokainen on samanarvonen ja mielestäni se toimi kyllä! Sit se ties kyl mitä kovatyö on ja sillä oli monta muutakin hyvää luonteenpiirettä. Sit ton Joutsan Konepalvelun työuran tavallaa kruunas yks joulun alusviikko Heikki tuli vaimosa Hannelen kanssa kahville meille. Olin monta kertaa pyytäny niitä tulee ja onneks tulivatkin. Heikille tuli lähtö yläimoihi aika nopeesti sen jälkee.

Sit toinen kun yhtenä kesänä olin Haajasen Annen ja napin painopaikassa Hartolassa. Kiinnostus lähti yrityksee siitä, et joskus tota työuraa ennen piti saada painatusta ajopaitaa. Ei ollu siihe aikaa tosiaakaa liikaa rahaa, koska ajoin samaa aikaa ku kävin kouluu ja sit firman the boss eli nappi sano, et laittaa sponssihommina nyt sit tää. Se oli tosi iso juttu mulle, vaikka isosta summasta ei ollukkaa kyse! KH-Printillä oli tosi mukava olla. Siellä tehtii kyl tosi kovaa tahtia hommia ja olihan se aika kovaa duunia. Noi Anne ja nappi oli kuitenki reiluja ja sitähän just arvostan, et jotai ku luvataa ni se pidetää. Tuolla sai suu ammollaa kattoo kuin ammattilainen takoo painatuksia. Siellä oli yks Sirpa ja sit Väytsi hommissa. Molemmat teki hommia sen verta rivakkaa, ettei Suomesta taida löytyy vastaavia. Erityisesti Väytsi jäi mielee kun se kiipes hallin katolle. Oon nähny vaa videoissa ku joku kiipee yhtä sukkelaa palmuu mitä se niitä tikkaita.

Milloin olet ajanut viimeksi enduroa tai motocrossia?

Siitä on jo tosi pitkä aika. Joskus koitin oman kalustoni myytyä miten enduro sujuu.
Sillon vedin hyvät lipat kaverin iskareita säätäessä ja en sen koommin oo ajanu kun päätin, et viisaampi ajaa vaa maastofillarilla!

Mitä olet tehnyt viime aikoina ja miten olet tekemisissä enduro- ja motocross-kuvioissa?

Oon yrittäny keskittyy opiskeluun, mikä vie jonkin verran aikaa, koska koulu sijaitsee Seinäjoella. Opiskelen kolmatta vuotta aikuispuolella metsätalousinsinööriks. Onneks koululla ei tarvi käydä kun kääntymässä kuukauden välein viikon verran tai jopa vähemmänkin.

Hyvin vähän enää oon tekemisissä noiden lajien kanssa. Viimesen 10 vuoden aikana oon käyny kattoo vaan muutaman motocross-kisan ja endurokisoissa oon vuoden 2009 Riihimäen MM jälkee tainnu käydä kahtee oteesee päitsiä kattoo, sekä jonku pikkukisan. Tulevaisuudessa saatan lähteä katsomaan, jos viivalla on esimerkiks Savaste tai Weckman ja on sopivasti vapaa-aikaa.

Ulkomaisia motocross-kuvioita oon seuraillu vähän enemmän. Tarkemmin sanoen, et ketä tulee olemaan tulevaisuuden kovia nimiä vuosien saatossa.

Mitä teet mieluiten vapaa-ajallasi?

Vapaata ei hirveästi oo, mut mieluiten ajan maastopyörällä, käyn valokuvaamassa tai luen vanhojen MP1-lehtiä ja Vauhdin Maailmoja. Motocrossin ja enduron lisäks seuraan vapaa-ajalla lumilautailua ja kaikenlaista laskettelua suksilla. Lumilautajutut on ehkä se kaikkein mielenkiintosin, koska Suomessa se on tosi hyvällä mallilla junnupuolellakin ja siellä näkee nopeaa kehitystä.

Ketkä on niitä kovia nimiä?

Jos on vähänkää seurannu nii Ikola ja Pikkujämsä tytöissä on tuttuja samoin kun pojista vaikka Mikko Rehnberg. Erityisesti tytöissä on viime vuosina ollu kauhee kehitys. Sieltä laittasin muistii semmoset nimet lumilautaliiton joukkueen ulkopuolelta kun Ida Räisänen ja Laura Syri!

Ketkä ovat mieleenpainuvimpia henkilöitä, joita olet kuvannut ja mikä tekee henkilöstä tai siitä tilanteesta mielenkiintoisen?

No ainakin Aholan Marikan ja Mikan yhteiskuva MM päivävoiton jälkee 2009. Ei kovin montaa kuvaa loppujen lopuksi ehtinyt kertyä Mikasta vuosien mittaan, mut hyviä muistoja sitäkin enemmän. Kuskina Mika on kyl varmasti se enduron kaikkien aikojen numero yks. Ihan sama missä se ajo, ni se oli näyttävää!

Erno Aro ja päitsi mikä tais olla 2002. Sillä oli poikkeuksellisen tyylikäs ajaminen erityisesti esim. jossai pattisuorilla. Se kun tunnetusti ei pysyny sen enempää kasassa mitä ite, ni sillon harvoin sen ollessa pyörän selässä en päässy ite edes paikan päälle. Nyt harmittaa aika rajusti kun se päätti taannoin, et koskee vaa pyörii myyntitilanteissa. Sehän työskentelee Ykkös-MP:ssä.

Remi Bizouardin ja Robbie Maddisonin FMX-settejä oli siisti kuvailla. Tosin niistä ei niin hirveästi jää kerrottavaa, koska kalusto ei ollut ihan sellanen, et olis saanu viimesen päälle hienoja.

Joskus oisko 2006 sain muutaman kuvan Järvisen Jukasta ja Salokankaan Tonista kun ne ajo Joutsa endurolenkillä. Toni oli sillon A-luokassa aika kärkipäätä ja Jukka veti sitkeesti perässä, ni oli se näkemisen arvostakin. Jukka ajo kakssatasella, joten ei ollu ihan yhtä räväkkää menoa kuitenkaa mitä piikillä. Tänä päivänakin kun Jukka sais uuden piikin alle, ni ei Joutsan lähialueiltakaa semmosta miestä löytys kääntää kaasua.

Lumilautailusta olis tosi pitkä lista, mut kerron vaa muutaman.
Oisko joku pari vuotta sitten Serenassa missä näin et Sami Luhtanen latas reilille melkosta haipakkaa ja ei muuta kun kamera valmiiks. Olin siinä rinteessä nilkuttelemassa jo valmiiks ylöspäin kun oli jotku reilikisat siellä. Niillä välineillä ei siitä etäisyydestä saanu oikeen kunnon otosta, mutta tulipahan sekin kuva napattua. Sami vetää kyl sillei, et siinä on tosiaakin jotain kattomista ja sen takia olikin harmi kun se ei sinne jääny hoippuu pidemmäks aikaa.

Malla Partasesta ei oo muuta kun jokunen video, missä laskeminen on sivuseikka -niistä löytyy
sitäkin hauskempi taustatilanne.Sillä jotenkin jumitti side toissa vuoden Expoilla ja olihan
muuten koomisen näköstä kun se siinä teutaroi. Mut totta puhuen kyl Mallan
laskemista kuvailis enemmin kun sen sideprobleemia.

Itse kuvat tai tilanteet ei ole mitään erikoisia Pikkujämsän Ellistä mitä oon joskus napannu vaan siitä tekee erikoisen sen poikkeuksellisen hyvä taito. Se on päässy iha hyviä sijoja napsii maailmallakin ja varmasti tekee sen jatkossakin.

Sit varmaa mainittava kanssa Suvi Suitiala. Jokunen vuosi sit kävin Serenassa tosi lyhkäsellä linssillä varustetulla lainakameralla nappaa kuvia. Ajattelin, et reilun matkan päässä reilin alaosan sivulla reilun ois hyvä paikka kuvailla, mut jotenki meinas syntyy siitäki huolimatta pien tilanne kun Suvi alko kaartaa alastulon jälkee just siihe suuntaa missä olin. Onneks siinä ei sit sattunu mitää, eikä Suvin levee hymykää hyytyny.

Ketä uransa lopettaneita olisit halunnut kuvata vuosien varrella, mutta et saanut mahdollisuutta?

Heti ekana tulee mieleen Vehkoset. Olin niin pieni, et sillon katoin vaa TV:sta ajoja, jos sattu joku lähetys tulee. Vois oikeestaa sanoo, et 80-90-luvun kohdilla oli sellasta ajamista, että sitä olis pitäny päästä kuvaamaan! Vielä vois sanoo, et sillon kun Katja Repo ajo poikien kanssa niin olishan sekin ollu ihan siisti saada kuvattua kun taakse jäi kuitenkin kuskeja kenestä tuli enemmäntai vähemmän kovia vetomiehiä.

Sit tietysti tossa 80-90-lukujen taitteessa oli endurossakin monta kovaa kenen ajamisessa oli menemisen meinkinkiä. Aureksen Jukka kun ajo vielä sillon kotarilla, ni sitä ois ollu siisti kuvailla. Oisko se ollu 4. MM loppupisteissä piikeissä parhaimmillaa. Ja tietysti Järvisen Jukka. Se ajo kotarin piikillä jonain vuonna päitsin yleisenpohjatkin ja hyvin muutenkin, mut sit tuli jotain ylimäärästä ohjelmaa ni lopputuloksissa oli muistaakseni vasta 10. parhaimmillaan. Sit oli sillä jonku vuoden temmikin. Sillä temmillä se veti Jämsän EM joskus 87 tai 88 yleisenpohjat. Muistaakseni ajo ekan päivän 7. ja 8. toisena päivänä. Varmaan siis kohtuu vauhdikkaita kuvia olis tullu.

Mihinkä jäi ne lumilautailijat?

Kaikki ne jollaki tapaa vielä jäähdyttelee kenessä ois ollu jotain kuvaamista. Ei ku joo tosiaa, ei nyt ihan! Se ois ollu siisti kuvata kun Satu Järvelä voitti MM kultaa! Ja heti perää kun jatkaa pari muuta toho kun naisii päästii ni Meri Peltonen&Heidi Paumola. Ja tosissaa miehistä nyt tuli mielee Pitkäsen Arto!

Jos nyt pääsisit kuvaa ketä tahansa sellaista henkilöä kenen ura jatkuu vielä niin ketkä olisivat ne mieleisimmät?

Suomen puolelta täytys varmaa sit sanoo Kim Savaste ja Emil Weckman. Vehkosen Iskikin ois iha siisti ikuistaa kunhan vaan se lähtis konehommista verestelee vanhoja. Ulkomaisista pitäs melkee olla sit niitä ketä vetää jenkeissä. Roczen ja kumppanit. Ois siellä sit tosi mielenkiintosia junnujakin kuten DiFrancesco, Hodges, Leadbetter, Nielsen ynnä muut. Ja onhan siellä pitkä rivi vetskuikäsiäkin. Vielä sillon tällön radalla ajelee esimerkiks Carey Hart ja Trampas Parker. Tavallaahan niiden ura on kuitenki loppunu, jos ajattelee sitä, et ne joskus veti ammatiksee ja nyt vaa käy täräyttää sillon ku jaksaa.

Lumilautapuolella heti tulis mielee Antti Autti, Jussi Oksanen, Ville Paumola, Petja Piiroinen ja Heikki Sorsa. Aikasemmissa kohdissa jo mainitsin, et Luhtanen laittaa isosti nii sitäki ois iha siisti kuvata. Ja tottahan toki Partasta&Pikkujämsää.

Ketkä ovat huippukuvaajia?

Crossihommissa Andrea Barnett, Simon Cudby, Carolie Joelsson ja Matt Rice nyt tulis ekana mieleen. Tosi monta semmosta kovaa nimee löytyy vielä kenen hommia arvostan suuresti, mut myös sellasta tekijääkin, ettei nimi sano yhtää mitää. Lautapuolella nyt heti nousee nimet Rami Hanafi, Tero Repo ja Ilari Suhonen. Tai toi Suhonenhan kuvailee mitä ihmeellisempiä juttuja, mut se nyt sai kunnian olla tässä kategoriassa. Erityisesti videokameralla se on kunnostautunu. Juttuje mukaa jotai skeittipätkääki se duunas yhtee soittoo 2000-luvun alussa pari työvuoroo ja sit kone kaatu, eikä auttanu muuta ku alottaa alusta. Se olis tossa videojutussa siis se number 1!

Sit jos mennää muuhun kuvaamisee ni Mika Lukkinen ja Mikko Lagerstedt.
En kauheesti seuraa tota puolta niin en osaa nimetä muita.

Valitse mielenkiintoisin urheilulaji tai joku muu juttu mitä kuvaisit?

Jos unohdetaa se, et henkilöillä ei oo mitää tekemistä tähä asiaa ni aika yllätyksenä saattaa tulla. Se olis ehdottomasti villieläinten kuvaaminen. Steve Irwinin kaltasii suorituksii en kuitenkaa lähtis, oli se nii raaka sälli tekee kaikkia juttuja!

Eiköhän nyt riitä toi kuvauspuoli kun näyttää, ettei tosta tuu loppua kun vaahtoot siitä noin innoissas. Mitä toivot tulevaisuuden tuovan tullessaan?

No ainakin vakituisen työn. Joku metsätuhoihin liittyvä tai miten kehittää metsätalouttatulevaisuutta varten. Onhan kuitenki ilmasto lämpenemässä ja se vaikuttaa muuhunkin kun siihen, että lautailijoilta ja spoorikuskeilta hävii lumet. Sit joskus ois mielenkiintosta lähtee kattoo miltä villieläimet näyttää luonnossa tai se kuin jenkit vetää supercrossii. Pähkinän kuoressa siis semmosen työn millä sais rahaa kaikkii siisteihi harrastuksii.

Eikä nyt voi unohtaa tota kuvauspuolta. Olis siisti joskus päästä oikee kuvailee, et sais sellase projektin aikaseks. Eli pääsis jotai kuskii tai lautailijaa kuvaa koko kauden!

Mitä urheilua olet ajatellut harrastaa?

Maastopyöräily on niin pinttynyt mieleen, että sitä en lopeta. Mut ole mihinkään kisoihin lähdössä, vaikka niihin on houkuteltu kovasti. Muita lajeja sen mukaan mitä pystyy harrastaa.

Treenaisitko samalla tavalla mitä ennen?

Yrittäisin treenata vieläkin monipuolisemmin ja panostaisin enemmän ruokavalioon. Söin kyllä ennen lähes pelkästään terveellisiä kotiruokia, mut niillä treenimäärillä olis pitänyt saada enemmän muun muassa voita ja suolaa. Sit vielä panostaisin lihashuoltoon ja palautumiseen enemmän. Isoin virhe on kuitenki ollu hierojalla käymisen "unohtaminen". Hieronnan jälkeen on tuntunu, et lihakset toimii paljon paremmin. Sit pakkaskeleillä kuntoilisin hengityssuojaimen kanssa, koska jotai häikkää aina tuppaa tulee pakkasilla ja jostai kumman syystä pelkästää toi suojain auttaa muutaki kehoa pysyy lämpösemmän olosena. Karilaisen Milla Saarelle ja Vokantin porukalle siis iso kiitos noista hengityssuojaimista millä nyt treenit sujuu viimassakin!

Kuka on merkittävin henkilö ajourallasi, jos ei saa nimetä vanhempia?

Ajaminen olis varmaan tyssänny jo ennemmin, mitä se sillon päätty, jos ei Hallbergin Juha ois jeesannu. Mut ei voi vähätellä muitakaan ketkä on ollu taustalla junailemassa hommia.

Kuka oli paras treenikaverisi?

Tosi paljon tuli ajettua Kuisman Jarin ja Salokankaan Tonin
kanssa, joten varmaa jompikumpi niistä.

3.11/2014

Kävin pitkästä aikaa katselemassa motocrossia paikanpäällä. Tällä kertaa viivalle asettuivat
EMX-, MX1- ja MX2-luokkien huippukuljettajat Hyvinkään MM-osakilpailussa.

137 Motorsportin kalustoa. Kuljettajana tiimissä toimii Joonas Heimonen.

Harri Kullas teki parhaansa, mutta ei yltänyt pienestä epäonnesta johtuen sinne sijoille minne oli mahdollisuudet. Ensi kaudella on lupa odotella koviakin tuloksia!

Henric Stigell oli odotetusti EMX-luokassa yksi kovimpia nimiä.

Miika Oinosen viikonloppu eteni tasaiseen tahtiin. Harmittavasti mies ei nyt syttynyt aivan samalla tavalla kun kuvien ja juttujen mukaan Ameriikan radoilla, joten Hyvinkäällä ei nähty kunnon linkkuja.

Jeffrey Herlingsin mekaanikko Rami Fält työntouhussa.

Oona jaksoi pistää ujon hymyn päivän päätteeks.

17.12/2011

Motocross ja enduro kuviot ovat olleet vammojen ja
taloudellisen tilanteen vuoksi katkolla,
mutta lähitulevaisuudessa kaluston hankintaa täytyy harkita.
Intoa ei ole omaa ajouraa ajatellen laannuttanut ainakaan
photot Aron Ecin ensi kesän hienosta voittajapelistä tai
ne muutamat komeet linkut kesän crossikisoista -komeimmista
vastasivat yllättäen Viljakais Riku ja Oinosen Miika.

25.12/2007

Muutamia video clipseja

17.7/2006

Viime aikoina työkiireet ovat olleet itse ajamiselle esteenä
-mutta toisaalta metsänraivaamisessa on kuntokin
noussut kohisten. Kaikesta kiireestä huolimatta
tarkoitus olisi olla mukana Mikkelin enduro SMissä!

Toisaalta vapaa-aikaakin on päästy viettelemään pitkästä aikaa.
Tampereella järjestetyissä FMX Challenge 2006 kilpailuissa
tuli vierailtua "koko rahan edestä". Perjantai iltana kävin
katsomassa Ratinan Stadionilla radan suunnittelua ja
mitenkäs muutenkaan, kun fun boxin rakentamiseenhan sitä piti
Heikurisen Arton kanssa lähteä..yllättävän taitavaksi truckeriksi
ja fun boxin kokoojaksi se Artokin parista syystä illan mittaan kehittyi!
Lauantai päivän sitten olinkin heti aamusta stadionilla viettämässä
aikaani. Itse kilpailu oli tasokasta ja Sepy veti odotusteni mukaisen
tuloksen ollessa loppupisteissä 5.
Jatkobileistä eteenpäin voi kiitellä erityisesti Mondo Bizarro
bändin poikia bäkkärillä, mutta unohtamatta..

30.6/2006

Yhteensä kolmet sarjacrossit ehdin ajamaan Jämsässä.
Työkiireiden ja vähäisen ajotreenin vuoksi ajaminen
ei ole mitään parasta mahdollista ollut
-siitäkin huolimatta yhdet hole shotit olen ennättänyt ottamaan.
Tosin ilo oli lyhyt aikaista, parin kierroksen verran pöllyssä ajaminen
vei kehon täysin jumiin, eikä ajosta tullut mitään.

Nyt odotellaan innolla astmatestejä, jos niistä selviisi syy
puutumiseen ja hapensaantiongelmiin.

8.6/2006

Jari Simola #40
15.5.1983-6.6.2006

Suureen suruun ottaen osaa
-Mikko-

2.6/2006

Harmittavasti juuri tulin kipeäksi oikein kunnolla
-sängyn pohjalla menee makoillessa varmasti viikko.
Mutta ei voi mitään, vahinkoja sattuu.

Tarkoitus olisi lähteä ensimmäisiin kisoihin heti kun vain
itse kuski on kunnossa!

20.5/2006

Nyt on tallissa KTM 300EXC -pari kertaa olen ehtiny
käydä sitä testailmessa ja pyörässä ainakin kulkuja riittää.
Vielä on iskarinsäädöt hakusessa, mutta
eiköhän nekin ajastaan löydy!

17.4/2006

Eestin reissu jäi lyhyeen ja molemmat kisat ajamatta
pakoaukonsäätimessä ilmenneiden vauroiden vuoksi
-yksinkertaisesti tunnit tulivat täyteen. Nyt ei auta muuta kuin toivoa,
että vanhat pyörät menevät kaupaksi uutta odotellessa.
Ja tietysti tärkeä, että on motivoitunut
kasvattamaan peruskuntoa ajamattomalla kaudella.

5.4/2006

Yksi kerta spoorissa tuntui kesää varte simmitetyillä
iskareilla todella mukavalta -Eestissä ei siis pitäisi jäädä
niistä kiinni. Nyt pieni arvoitus on jatkuva flunssa.
Siellä mennään se minkä kunto kestää niin
Mulgikrossissa kuin Favorissakin.

2.4/2006

Pitkällinen flunssa on vaivannut ja liian aikaseksi
muodostuneet treenit eivät kovin hyvää ole tehneet
-siitäkin huolimatta 7.4 startataan valmennusryhmän kanssa
Eestiin jossa viihdymme parisen viikkoa.

Reissu käsittää minun osalta Mulgikrossin ja Favorin
-luonnollisesti päivittäisen treenin lisäksi.
Omaa flunssa on ainoa mikä on arvoitus, muutoin
kaikki on hallinnassa pyörää myöten.

Iskarien säätäminen tosin on simmityksen jälkeen
päitsi spoorissa kokeiltua, mutta ainakin päällisin puolin
ne tuntuivat aivan loistavilta.

28.2/2006

Sipoon kisat jouduttiin perumaan
ja tämän hetkisten tietojen mukaan pyöräni vaihteistossa ilmennyttä vikaa
ei pystytä korjaamaan Jyväskylän SMiin mennessä -suuri menetys omalta kohdalta
siinäkin mielessä, että juuri talvikisat ovat mieleeni endurossa.
Nyt siis on kaikki toivo asetettava viimeiseen lumikisaani Riihimäelle.

13.2/2006

Nyt on ensimmäinen kisa on tältä kaudelta ajettu
-taisi olla 2½ vuotta sitten, kun viimeksi olen enduroa ajanut kisoissa!
Itse kisa meni opetellessa, koska ajamiset ovat jääneet satunnaisiin ajokertoihin.
Myöskin iskarit olivat vielä puolitiessä säätöjen kohdalta, mutta niilläkin
olisi ajanut toiseen mallii, jos olisi ehtiny kunnolla harjoitella.

Jos jotain hyvää kisasta on sanottava niin tämä oli
ensimmäinen kerta kisoissa, kun pääsee ohi melkolailla heti kun mahdollista
-tosin aikaa siinä tuhrautuu,
jos laskee sen ajan mitä menee siinä, että joutuu ohittamaan
keskimäärin yhden kilometrillä. Lopullinen sijoitus tippui 27. monien ongelmien vuoksi
-mutta nyt tiedän ainakin sen, että
B-luokassa on mahdollisuuksia pärjätä vielä tänä talvena,
kunhan asiat loksahtaa kohilleen
Nyt pitäisi alkaa valmistautumaan jo seuraaviin kisoihin, jotka pidetään Sipoossa 25.2.

23.12/2005

Taas on pitkäaika kun olen päässyt ajamaan, koska takaiskari
ei ole toiminut ja itse korjaamiseen on kulunut aikaa.
Tauko ei ole ollut pahasta toisaalta sillä sen aikana olen voinut
kohottaa muuten kuntoa ja kelitkään eivät kovin hyviä olleet.

Ensi vuoden kuviot ovat vielä auki osittain, mutta eiköhän
nekin selviä pian -ensi vuonna siis teen paluun radoille monien
vaiheiden jälkeen.

19.9/2005

Eilen ajettu epävirallinen enduro-kilpailu ei ollut kovinkaan
suuri menestys, koska ekan "erän" eli 2 kierrosta meni hyvin,
mutta toiseen "erään" lähdettäessä ehdin ajella alle 1km
kun matka loppui tekniseen vikaan -kyseiseen ongelmaan
oli ensimmäinen kerta elämässä kun jouduin keskeyttämään,
joten harmittaa.

Nyt ei muuta voi toivoa kun sen, että pyörä saataisi
mahdollisimman nopeasti kuntoon.

15.9/2005

Viimeinen Keski-Suomi Cup Lievestuoreella on takanapäin ja voi
todeta vaan, että tulipahan käytyä sielläkin.
Ajaminen oli jollain lailla hukassa,
koska parhaimmillaan olin kait 5. mutta sitten yht´äkkiä alkoivat
vaikeudet; piilolinssit meinasivat tippua(ja oli koko erän ajan
mutaa yms täynnä), Roll Offit toimi muuten mainiosti, mutta filmi
loppui jo kolmen-neljän kierroksen jälkeen..

Tänään sitten ajeltiin koulun kanssa taas vaihteeksi ja siellä
kulki yllättävänkin hyvin siihen asti kun kaaduin ja jäin pyörän alle
leikkimielisessä erässä.
Aivan crossiradan läheisyyteen rakennettu
extreme-pätkä oli mieleinen treenimuoto ja
sitä pitää harkita jatkossakin omia ajoaja silmällä pitäen.

Ainakin huomisen pyhitän vapaaksi, vaikka pientä remonttia
voi tullakin ketjujen vaihdon suhteen ja jotain
muutakin pientä on laiteltava viikonloppua varten.

14.9/2005

Eiliset sarjacrossit menivät ihan kohtuulisen hyvin.
Ensimmäisessä erässä tosin nukuin lähdössä enkä päässyt puomilta, mutta
ohi mentiin useammastakin sen jälkeen. Toinenerä lähti
huomattavasti paremmin kulkemaan -heti lähdöstä kolmen
paikkeilla Koljosen Jukan ja Salosen Timon jälkeen(tosin
jo ennen ekaa hyppyä Vuorion Mikon juoduin päästämään ohi).

Nyt ei muuta kun valmistautumaan viimeiseen Keski-Suomi
Cupin osakilpailuun Lievestuoreelle..

9.9/2005

Pari kertaa olen jo koulun puitteissa mahdollistetun valmennus-
ryhmän kanssa käynyt ajamassa -hyötyä on ainakin ollut.
Tosin vielä mitään näkyvää eroa ei ole huomattavissa, mutta
eiköhän sitäkin tule ajastaan, kun aikaa alkaa kulua pari kertaa viikossa
pyörän selässä.

Kävin myöskin taas sarjacrosseissa Jämsässä tällä viikolla.
Menestystä ei tullut takaiskarin toimimattomuuuden ja polven
täräyttämisen vuoksi, mutta sitäkin parempi oli
itse kokemus. Tai siis ainakin oppi, ettei puomilta voi lähteä
varastaen..

2.9/2005

Luvattoman pitkä ajotauko tuli pidettyä pyörän sähköpuolen/pakoaukon
häiriöiden takia. Sen aikana kuitenkin kuntoa hoidin
sillon tällöin lenkeillä -tosin ahkerampikin olisi pitänyt olla.

Heinolan MMissä kävin tutustumassa pätkiin ja hienoiltahan
ne näyttivät -harmi kun ei itse päässy remontin takia itse kisaan.

Nyt tämän hetkinen tilanne on kuitenkin todella hieno.
Jämsänkosken kauppaoppilaitoksen puolella käyn muutoin koulua,
mutta kuulun valmennusryhmään, jonka puolesta kehittyminen
on huomattavasti helpomaa -ja mikä tärkeintä motivaatio on
kasvanut kohisten.

1.7/2005

Yhdet sarjacrossitkin on takana päin -tosin sieltä ei paljoa ole kerrottavaa,
koska ajaminen ei sujunut allergisen yskän ja tukkoisuuden takia kovinkaan hyvin.
Eikä paljoa ole helpottanut treenaaminen pitkien työpäivien jälkeen kun muutenkin vauhti on vain hetkittäistä ajorutiinin puututtua..ei siis mitenkään motivoivaa
lähteä ajamaan kun ei pääse rennosti ajamaan. Mutta toivottavasti se asia korjautuisi mahdollisimman nopeasti.
Tavoitteena olisi päästä kiertelemän nyt mahdollisimman paljon sarjacrosseja ja sarjaenskoja, että vauhti tulisi pysymäänkin.

12.5/2005

Nyt on ajotuntumaa haettu crossiradoilta ja jotain alkaa muistua mieleen!
Ne seikat ovat, että lajissa pitää ottaa tiettyjä riskejä, että muiden mukana pysytään ja ajokerta ilman kaatumisia ei ole mistään kotoisin. Onneksi nyt hyvää tuuria on ollut matkassa eikä kyynärpäiden pikkaista maahan osumista suurempaa ole tullut -siispä hanaa vaan lisää, mutta hallitusti.
Helppoa kisoissa menestyminen ei tule olemaan tiukan kärjen vauhdin vuoksi, mutta eiköhän sinnekin jossakin vaiheesa tule kyyti olemaan kunhan pääsee tarpeeksi treenaamaan...

21.4/2005

Pitkien vaikeuksien jälkeen tehdyt pari ajokertaa
osoittaa, että vauhtiakin alkaa löytyä piilosta Toisaalta kuitenkin kädet puutuvat todella helposti,
koska viime vuoden kymmenisen ajotuntia ei loppujen lopuksi paljoa ole. Muuta kuntoilua on tullut harrastettua puunteolla ja kevyilla lenkeillä.
Viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä johonkin suuntaan ajamaan, mutta vain tuntuman hakemiseen on vielä keskityttävä,
koska yhtäkään virhettä ei ole mahdollista ottaa.

22.2/2005

Nyt kolmen viikon sairastelun jälkeen alkaa olo
helpottua jo. Mutta vieläkään ei riemusta pääse
hyppimään tasajalkaa, koska pari viikkoa pitää vielä
ottaa rauhassa että laajentunut perna pääsee
rauhoittumaan.
Tosin ei olo muutenkaan aivan normaali ole yskimisen vuoksi,
mutta toivotaan ettei siitä paria päivää pidempi vaiva ole.

Perna voisi revetä nyt erityisen helposti ja
tällä kertaa turhia riskejä en aio ottaa.
Eikä varmaan kukaan sitä ihmettelekään, jos
jonkin verran historiaa tietää Aku Ankasta ja sen tuurista...

Tällä hetkellä siis ajamiset näyttää jäävän kesälle.

26.1/2005

Ensimmäinen hiihtolenkki koko talven aikana
on päätöksessään! Yllättävän hyvältä käsi tuntuu,
eikä se ei edes väsy lainkaan, vaikka ennakkoon ehdin
pelkäämään sitä. Itseasiassa nyt ensimmäinen ajokerta
osuu noin parin viikon päähän ja intoa olen taas täynnä
- onhan se selvääkin, että puolen vuoden ajotauko on
tehnyt tehtävänsä ja nyt jos joskus tuntuu siltä, että
ajaminen on mukavaa keleistä huolimatta!

Talven osalta olen päättänyt ajaa pari kisaa ja katsoa
vauhtiani sen mukaan mitä uskaltaa päästellä matalassa
spoorissa. Ja ottaen huomioon vielä sen, että olen viime
vuonna ajanut vain n.15h ja siitäkin pari tuntia on aivan täyttä
showta asfaltilla (Neste Jari-Pekan pihassa
ja Hankalsalmella). Toisaalta sitä ei tiedä, vaikka ajot sujuisi
tätä nykyä matalassa spoorissa paremin, koska viime talvina
ajot ovat olleet niin vähissä olkapää vammojen vuoksi.

24.12/2004

Muutama päivä sitten (22.12) kävin lääkärissä
viimeisen kerran, jos ei puolen vuoden kontrollia huomioda.
Siinä kun vain katsotaan ja kuvataan kättä, ettei mitään
ruuvinkantoja ole huonosti tms.

Tällä hetkellä voin tehdä melkein mitä vain, mutta työt
saan aloitella vuoden vaihteen tietämissä ja
ajohommat vasta helmikuun alkupuolella.
Toisaalta mikään kiire ei pyörän päälle ole, koska
ajotaukoa on jo sen verran paljon (n.15h tänä kautena ajoa)
ettei muutaman viikon pidennys mitään pahaa tee.
Tosin se ei sitä tarkoita, etteikö ajohaluja olisi vieläpä kun
talvisissa spooreissa mielellään ajan.

Kilpailuihin ei mitään kiirettä ole jo senkään takia,
että vauhtia on mahdoton mennä veikkeilemaan
ja käden pitää olla sellaisessa kunnossa ettei se väsy yhtään.
Mutta hyvällä tuurilla se voi tapahtua jossain maaliskuun
puolivälin paikkeilla.

22.11/2004

Lääkärissä taas vierailtiin viime viikon keskiviikkona,
jonka seurauksena myöskin kantoside jätettiin pois.
Tämän hetkisten tietojen mukaan kädestä pitäsi tulla
ajokuntoinen, mutta kiirehtiä pyörän päälle ei voi senkään vuoksi
ettei se ehdi luutua kunnolla. Nyt kuvista kuitenkin ilmeni, että
luutumista on tapahtunut suunnitelmien mukaan eikä
vastaavan pituisia sairaslomia enää haluiaisi omiin nimiin laskettuna!

Suunnitelmat ensi talveksi ovat melkolailla avoimet, mutta tarkoituksena
olisi ajaa tammikuun lopulla kokeilu mielessä ja vasta sen jälkeen
ratkaista seikka voiko ajaa heti täysimittaista treeniä.
Lumille saattaa tehdä tiukkaa saada vauhtia kohillee sillä viime
vuosien taistelut käden ja muiden asioiden kanssa ovat vieneet
terävimmän kunnon.

Tulevat lumikisat siis ovat arvoitus, mutta tiukka treeni voi
tuoda jo tuloksia olettaen ettei käsi enään vaivaa väljyydellään.
Eikä kalustolla pitäsi antaa tasoitusta yhtään kisakumppaneita vastaan
vaan päin vastoin.

21.10/2004

Lääkärissä kontrollista käyminen
eilen todisti sen, että luutumista on tapahtunut.
Olkapäästä otettiin röntgenkuva joka näytti myös selvemmin
itse tapahtuman kulun.
Tosin luutuminen ei tarkoita sitä ettei tarvitsisi
olla huolellinen käden suhteen; epäonnistumista ei
enää voisi tulla sen takia ettei leikkauksia voida
tämän jälkeen tehdä kuin mahdollisesti yksi, täydellinen
jäykistäminen ja nivelkupin täyttäminen.

Tämän hetkiset kuntouttamiset ovat hyvin vähäisiä
sillä kantosidettä joutuu pitämään reilut 3vk vielä eteenpäin.
Niin sanottuja isometrisiä harjoituksia voidaan tehdä
joka suuntaan. Toisin sanoen kädellä työnnetään
seinää vasten eri suuntiin lihaksien vahvistamisen vuoksi.

6.10/2004

Leikkaus on ohi ja näillä näkymin
se meni suunnitelmien mukaan.
Eli toisinsanoen se kestää ajamista.

Toimenpide oli kuitenkin melko vaativa,
koska lapaluusta siirrettiin pikkurillin
kokoinen palanen jänteineen kupin vahvikkeeksi.
Itse pala liitettiin kahden ruuvin avulla.

Mutta mikä parasta yhtään kipeä käsi ei ole.

2.10/2004

Tämän päiväinen ajonäytös on ohitse!
Ilman suurempia riskejä päätin ajaa, koska
ensi viikon tiistaina odottaa olkapääleikkaus,
eikä lääkäri kovin mielissään lisähommia enää
toivo! Näytös keräsi hieman enemmän väkeä Hartolaan
kuin viime viikonloppuna Hankasalmelle, joka
ehkä saattoi johtua hyvästä kelistä.

25.9/2004

Hankasalmen näytös on ohitse!
Tyytyväinen voi siinä mielssä olla,
että mitään loukkaantumista ei tullut
ja sponsorini naama loisti, kuin
aurinko lämpimimpänä kesäpäivänä.
2.10 on Hartolassa vastaava tapahtuma,
joten sinne pitäsi selvitä ja kaikki ihmiset ovat
tapahtumaan tervetulleita.

22.8/2004

Leikkaus aika ja maksusitoumus ovat
yllättäen jo tässä vaiheessa kunnossa.
Tosin sekään ei auta, koska ylioppilaskirjoitukset haittaavat
sen verran ettei auttanut muuta ku
ottaa aika lokakuun alusta.

2.7/2004

Kävin lääkärissä Helsingissä, oikein luottomiehen vastaanotolla,
jossa selvisi vammanlaajuus suurinpiirtein. Näillä näkymin se
tehdään avoleikkauksella, jolloin päästään käsiksi paremmin
itse kapseleihin ja muihin vastaaviin paikkoihin.
Ainut huonopuoli on se, että jostain syystä kovaa ihottumaa on
selän alueella ja sehän ei kovin suotavaa leikkausalueella ole
tulehdusriskin vuoksi. Uskoisin sen olevan perua kovista lääkityksistä
monien sairaalareissujen jälkeen.

Ajo taukoa tulee joka tapauksessa sen verran, ettei sulalle
maalle tarvitse hosua. Toisin sanoen juuri ja juuri ensilumille
on kaiketikin mahdollisuudet.

Huomenissa selviää myöskin pyöräkaupat. Vanhan tilalle on
tulossa samankaltainen peli, mutta hieman parempi tekniikaltaan.

3.6/2004

Pari päivää sitten aloittelin yötyöt, joten kiirettä on ollut.
Isompana ongelmana käden kuntouttamiselle on kuitenkin ollut
pieni flunssa/allergia, joka on vienyt hieman voimia pois.
Toisaalta kuntouttaminen saattaa mennä hukkaan, koska
omasta mielestäni osaan arvioida vamman tilanteen.
Tässä tilanteessa kuitenkin tyhmempikin voi jos sanoa,
ettei kädellä kovin mukava ole ajaa -ajaminen nimittäin
on pelkkää käden varomista.

21.5/2004

Kouvolan kisat saa nyt unohtaa olkapään muljahtelujen takia!
Tällä hetkellä ei voi muuta kuin toivoa, että
käsi kuntoutuisi kovalla treenillä ilman leikkausta.
Toisaalta tilanne tuntuu yhtä epätoivoiselta kuin
viimekin vuonna, jolloin yritin saada kuntoutumaan ilman
kunnollisia tuloksia.

Heinäkuulla alkaa tilanne selvitä jo
leikataanko vai ei. Sitä ennen on turha edes
hätyytellä lääkäriä, koska kolmas leikkaus on hyvin
harvinainen ja sen vuoksi ei kovin paljon ole kokemuksia.
Tosin itse olen vakaasti uskomassa kolmannen leikkauksen
onnistumiseen -monia kertoja ei voida leikata samaa paikkaa
tuntuu kääntyvän muotoon useita kertoja peräkkäin
on mahdoton epäonnistua!

15.5/2004

Tämä tästä vielä puuttui; pikkurillin puoleen väliin
ulottuva syvä haava. Jotain hyvää asiassa kuitenkin,
mattopuukko oli puhdas.
Tikkejä olisi muuten tullut useita, mutta
päädyin liimaukseen sen nopeamman ja
paremman ajokunnon takia.
Tällä hetkellä jännitystä tuo kestääkö se ensi viikon kisoissa
mutta paikalle saavutaan ainakin kokeilemaan.

13.5/2004

Ei ainakaan kivikko osuuksia paljon tarvitsisi tulla
Kouvolan kisassa eteen, koska ajot ovat
jääneet niin vähiin tältä vuodelta kesäkelillä,
että ainoastaan hiekkapätkät sujuvat jotenkin.

Onhan tässä vielä aikaa kivikossakin rymytä, mutta
ongelmana on se, ettei ajovarmuutta voi löytää ihan
heti olkapään ongelmien takia.

Tosin se helpottaa jo kummasti tuntuman hakemista,
että yht´äkkiä olkapää on tuntunut hyvältä,
mutta sehän ei vielä sitä tarkoita ettei se sijoiltaan voisi
lähteä äkkitilanteissa tai ajovirheissä.

8.5/2004

Kesän ensimmäiset ajot pellolla ja ainakin
epävarmuutta on jos ei muuta. Siitä huolimatta
ainakin Kouvolan sprinttiin on tarkoitus lähteä
kokeilemaan vauhtia
Senkin takia, että siellä on ehkäpä parasta
enskakisareittiä mitä ajetaan tänä vuonna.
Sinänsä harmi, ettei voi ajaa tulos tai ulos
tyyliin, koska juuri Kouvolan maastoissa
se tuotattaisi varmaa tulosta.

Kuitenkaan pieni varmuuden puutos ei tarkoita etteikö
KTM lentelisi pateissa "lähes vanhaan malliin" kisoissa.
Mutta isoimmat patit pitää tässä vaiheessa kuitenkin mennä
ajelemalla, koska niissä varmasti saa
uudestaan käden sijoiltaan. Pieni muljaus ei vielä
kipeytä kättä, mutta isompi pistää lihakset
täysin jumiin ja käden tunnottamaksi jolloin kisa
on käytännössä siinä.

25.4/2004

Pieni allergia tai flunssa on pitänyt jonkin aikaa
poissa crossiradoilta. Tosin ajaa olisi voinut,
jos vain intoa riittäisi, mutta tukkoisuus
kehkoissa saa aikaan huonoja vaikutuksia
hapenoton suhteen. Ja vieläpä kun tällä hetkellä
ei jaksa edes lähellekään crossi erää ajaa tosissaan
niin viisaimmaksi olen katosonut odotella
tukkoisuusuuden helpottumista
vielä aikaa enne radalle paluuta.

14.4/2004

Kävin ajamassa Vantaalla Lavangossa
kesäkelissä ekaa kertaa ja pitkä ajotauko
tuli huomattua -eihän se olkapään uusintaleikkaus
ainakaan varmuuttaa tuo lisää ajoon vaan päinvastoin.

Myöskin maastopyörällä uskaltauduin hangelle ajamaan
muutaman kerran viikko sitten, mutta nyt tämän hetken
tilanne on hieman huono ajamisen osalta,
koska ajopaikat ovat vielä täysin kurassa/jäässä
-ja pikitiellehän en tunnetusti lähde fillarillakaan.

26/3/2004

Nyt se sitten tapahtui taas vaihteeksi.
Nimittäin liukastuin pihalla ja satutin
hieman olkapäätä. Täytyy toivoa, että se ei
ole kovin vakavaa, mutta hieman
epäilyttää tämä tuttu tilanne.

21/3/2004

Uudet EVS-tuet on testattu ja ne tuntuivat
toimivilta ratkaisuilta moniin ongelmiin polvien kanssa.

Vanha vauhtikin alkaa palautumaan hiljakseen...
mutta vielä on todella paljon parannettavaa.
Nimittäin vauhtia ei pysty pitämään kovin pitkään
mm. ajorutiinin vuoksi ja ajon muuttuessa täysin
hissutteluksi alkaa kauhea kaatuilu.

Miinuspuolena kevät keleissä on vanhojen sormivammojen
muistuttaminen olemassa olostaan, mutta muuten
tykkään erityisesti tämänlaisista keleistä...
kunhan vaan kirjoitukset päättyisivät, jotta pääsisi
ajamaan vähän useammin.

17/3/2004

Vihdoinkin olen saanut uudet sivut valmiiksi!

Ajohommat ovat muutamaksi viikoksi harrastuspohjalta
ajelua YO-kirjoitusten vuoksi, mutta muutamasti
varmasti on pakko päästä kokeilemaan niiden aikana.